Sunday, October 19, 2008


- Mexican window II -

5 comments:

M'man said...

Voi kuule. Intohimosi on myos taitosi. :)

Upeaa!

Sari said...

Kiitos m'man. On kyllä tosi kiva kuulla positiivista kommenttia sinunlaiseltasi taiturilta ;-)

Pitkään olen jo tuumaillut ihan pelkästään valokuville omistetun blogin avaamista.

Ja itse asiassa sinun ja muutaman muun valokuvausintoisen ihana valokuvablogi innoitti minutkin tähän omien valokuva-arkistojen esilletuomiseen, näitä kuvia kun piisaa ja on vuosien saatossa kertynyt kaapit (perinteisessä negamuodossa) sekä tietsikka täyteen.

Mukavaa viikon jatkoa sinulle!

M'man said...

Hienoa, etta olet paattanyt avata tallaisen blogin!Jaan siis odottelemaan kuviasi !
Itsekin valilla laitan arkistoista kuviani blogiin, odotellen taas uutta.

Mielestani olet opiskellut valokuvausta? Teitko sen Suomessa vai Usa:ssa? Itse mietin ja toivoisinkin viela jossain vaiheessa pystyvan aloittamaan valokuvaus opinnot. En enaa oikein osaa muuten kuvitella asioita. :) Mikaan muu ei tunnu luonnolliselta, oikealta. :)
Katsotaan.

Mukavaa tiistaipaivaa ja valokuvauksellista viikkoa!

Sari said...

Hei taas m'man. Ja kiitos kannustavista kommenteistasi ;-)

Olen opiskellut valokuvausta täällä Yhdysvalloissa paikallisessa collegessa ja välillä tietty käy itselläkin mielessä tehdä tästä hommasta leipätyö. Valokuvaaminen vaan tuntuu minullekin niin luontevalta asialta, se on kuin osa itseäni.

En niinkään kuvaa studiomaisia muotokuvia (vaikka muotokuviakin aina silloin tällöin innostun kuvaamaan, etenkin tytärtäni kuvaan usein, samoin hänen ystäviään), vaan rakastan hetkiä elämästä, tunnelmaa, yksityiskohtia, värejä, muotoja, kontrastia ja kaikkea kaunista. Aiheena voi yhtä hyvin olla kukka, muutama terälehti, maisema, kastepisara tai vaikkapa kaunis ikkuna.

Collegessa opiskellessani minulla oli koulumme taitavin ja vaativin opettaja kurssinvetäjänä ja hänen kauttaan opin olemaan itseäni kohtaan kriittinen ja huomaamaan asioita, joita en ennen edes osannut ajatella. Hän osasi olla todella vaativa ja kritisoiva, mutta nyt arvostan sitä piirrettä hänessä, sillä parantamisen varaa on koko ajan. Ikinä ei voi olla täydellinen ja itse ainakin perfektionistina huomaan aina olevani tosi kriittinen omia kuviani kohtaan. Mikä myös on usein ärsyttävää...

Nyt olen taas haaveillut meneväni takaisin koulunpenkille, keväällä kävin puolen vuoden kuvankäsittelykurssin ja siitä se kipinä taas lähti pienen tauon jälkeen, enkä tiedä, pitäisikö tässä keskittyä valokuvaamiseen vai toiseen mielenkiinnon kohteeseen, sisustamiseen. Jollain tapaa nämäkin kaksi asiaa kulkevat käsi kädessä.

Kiinnostus kaikkea kaunista kohtaan; pienet yksityiskohdat, värit, muodot, sommittelu ja niin poispäin.

Suosittelen kyllä kursseilla käymistä tai alan opiskelua, vaikka sinulla silmää on jo luonnostaankin. Mutta se onkin tosi tärkeä lähtökohta. Kenestäkään ei voi tehdä valokuvaajaa tai taiteilijaa, vaan siihen tarvitaan hyvää väri- ja sommittelusilmää ja kykyä rajata ja tunnistaa mielenkiintoiset kuvauskohteet.

Nämä piirteethän sinulla on vahvasti, niinkuin varmasti tiedät itsekin ;-)

Ela Iliesi said...

Wow! Really nice :)